*

KatjaKurhela Sydämen tuotoksia

Vanhoja runoja..

"Sydän revitty rinnasta, poljettu mustaan mutaan, sielu poltettu roviolla, tuhkia ei kaipaa kukaan.. Tunteiden tumma kirjo, tappavan hitaasti kuihtuu, jäljelle jäänyt ei mitään, ei toivoa elämän kulkuun.."

 

"sydän kerran särkynyt, voi uuden rakkauden löytää.. saaden linnut laulamaan, puun versot vihertämään.. toivo nousee kohisten, uudet treffit luvaten.. huulet taipuu hymyilemään, silmät loistoa säteilemään.."

 

"Mustan kuilun reunalla, seisoo yksin huojuen, silmät kiinni pusertaa, antaa tuulen tuivertaa.. Pyörre pieni töytäisee, hentoa vartta tempaisee, alas syvyyteen kieputtaa, mielen reunoja riepottaa.. Sydän väsynyt luovuttaa, sielu hiljaa erkanee, karkaa viimeinen henkäys, pohjalla kylmä rauha.."

 

"Huuto tuuleen haihtuu, suru hätään vaihtuu, kipeä onnen kaipuu, kyynelmereen vaipuu. Hento käsi hauraan, haroo sumuista ilmaa, otetta ei pysyvää, löydä sisimmästään."

 

"keskel' suolaisten pisaroiden, silmät kimaltaa etsien, valon jos löytää pimeässä, eheyden särjetyssä sydämessä. Toiveet kuolee epäröiden, askel pysähtyy haparoiden, jäljelle jää vain lohduton, musta tyhjyys pohjaton."

 

"katson viattomia silmiäsi, kumpa et koskaan maailman pahuutta näkisi. katson pikkuruisia kätösiäs, kumpa et niitä väärin koskaan käyttäisi. katson hentoa vartaloasi, kumpa et koskaa hyväksikäytetyksi joutuisi. katson pientä suppusuutasi, kumpa valheet eivät sitä löytäisi. katson lapsen kasvojasi, kumpa enkelit kulkuasi varjelisi."

 

"Kiedo itsesi pilvivaippaan ja unohda maailma, kuvittele yllesi valtameri ja unohda turta mieli, taio itsellesi onnen aavikko ja unohda tyhjä keho, pyydystä auringonsäde silmiisi ja unohda pysähtynyt sydän"

 

"Kun Kuu kuiskaa, pysähdyn kuuntelemaan, kuin kertoa se suunnan vois. Ja päädyn huomaamaan, on itse tieni löydettävä, Kuu vain taivalta valaisee."

 

"Kaukomaiden kautta, tuuli viimein saapuu, tuoden pienen pyynnön, lapsen suusta kuultuna. Anna Kuu toivoa, Tähdet hieman valoa, yö synkkä hajoita, Aurinko ilo palauta."

 

"Rakkauden rajamailla, mielen menettäessä uskonsa, sydän toivoon takertuu, rukous mieleen muotoutuu, jos joudun yksin pimeään, suo rakkaani anteeksi, äänelläsi minua kutsu, löydän valon vihdoinkin, kohti sinua kuljen, ikuisuuden sinulle omistan, loputtomasti rakastan."

 

"Suoden katseen kainon, viuhkan taakse perääntyy, peläten hento toivo, taasen poies vetäytyy.. Uskoakko huumaan eiliseen, onnen ohueen säikeeseen, muiston hentoon hahtuvaan, ensisuudelman saatuaan.."

 

"Seison lähteessä kädet ympärilläni, pesen saastaiset muistot yltäni, ken tahtoo valkeuden tummentaa, tahtomattaan luottamuksen murentaa.. Etsin voimaa ymmärtää, halua antaa anteeksi ja unohtaa, tukea kohti unelmaa kurottaa, rakkautta jaksaakseni jatkaa.."

 

"Olen kevään kukkanen, sinä tallot minut jalkoihis, olen kesän kastepisara, sinä ravistat minut lehdeltä, olen syksyn ruskalehti, sinä haravoit minut pois, olen talven ensilumi, sinä manaat minut kauas.."

 

"Syyslehdet takertuvat kehooni, peittävät kasvoni, tukkivat hengitykseni. Puunjuuret luikertelevat ympärilleni, sitovat jäseneni, puristavat kaulaani. Järvivesi kastelee vaatteeni, kostuttaa silmäni, täyttää keuhkoni. Todellisuus repii unelmani, polkee toiveeni, viiltää sieluni."

 

"Ken elämään uuden sivun kääntäisi, käsikirjoituksen puhtaaksi kirjoittaisi. Kuka leipoisi tuoreen leivoksen, tilalle vanhan ja pilaantuneen. Mistä apu mökkiä rakentamaan, vanhan vei myrsky mukanaan. Saattaja sokealle sydämelle tarvitaan, yhdessä kivistä polkua taivaltamaan."

 

"Pimeällä kadulla yksin kulkien, omia varjojaankin kavahtaen, on luotu elon lapsi liikkumaan, jousetta sydäntään soittamaan. Pelon seuratessa varjoin vieressä, pikkuiset jalat karkaavat juoksuun, ei elämää voi väkisin ohjata, ei menneisyyttään osaa unohtaa."

 

"Kerran hymyn löydettyään, ei hukata voi toivettaan. Paljaan kaipuun tunnustaa, uskoo huomiseen sumeaan. Valon langettua ylleen, varjot haipuu alleen. Kaunis huominen kajastaa, rakkauden hennon valjastaa."

 

"Et ymmärrä syytä, et näe valoa. Et tartu kiinni, et pysy perässä. Et kosketa ihoa, et koe läheisyyttä. Et kuule iloa, et havaitse naurua. Et kestä surua, et ansaitse rakkautta."

 

"Ota ihmeessä sydän rinnastani, aseta pöydälle ja keskeltä halkaise. Mitä sillä muutenkaan tekisin , käytössä kulunut, ajan tummentama. Se on kertaalleen kuivaksi puristettu, rautakärjillä alas poljettu. Joskus kaikki oli toisin, sen jos takaisin saisin, pienen pyynnön esittäisin. Kursi sydämeni kasaan, sytytä elonliekki, anna takaisin elämäni."

 

"Kun elämä mittaa sinusta ottaa, elä anna kommelluksien kasvoihin mottaa, uutta oppien ja vanhaa soveltaen, kulkee askel pienen lapsosen"

 

"Joskus sydän liikaa paljastaa, tunteet herkät nähtäväksi valjastaa, ken vois estää julkeuden haverin, etsiessään vierelleen elämän kaverin"

 

"Jos haluat nähdä, katso sielusi silmin. Jos haluat kuulla, kuuntele sydämelläsi. Jos haluat tuntea, kosketa läheisyyttä ympärilläsi. Jos haluat juoda, humallu elämän iloista. Jos haluat syödä, maista makeaa rakkautta. Jos haluat juosta, kipitä perheesi luo. Jos haluat maata, elä tee sitä vieraissa. Jos haluat rahaa, läpsi itseäsi poskelle!"

 

"Hän hiipii viereen yllättäin, kuin aamulla aurinko taivaalle. Ja yhtäkkiä vain huomaat, on vieressä ihana ihminen. Hän unelmasi yhdessä jakaa, viipyy sylissä aamuun asti. Hän murheet pienet poistaa, kanssas elämän taivalta matkaa."

 

"Kaipaus tatuoitu sydämeen, hopeisen lukon viereen. Vain yhdeltä avain löytyy, on se minulta jo viety. Sain hältä vastalahjan, sijan hänen ajatuksissaan. Sen hyväksi aion käyttää, siellä pyöriä tosissaan."

 

‎"Hän askeleen eteen ottaa, suunnan oman valitsee, voinen vaistoonsa luottaa, ken kulkuansa kaitsee. Maailma alleen avautuu, uudet valinnat edessään, epäröiden suunta uus, rakkaus vie mennessään. Löytäen unelmiensa polun, jatkaa pieni taivaltaan, aavistaen onnellisen lopun, sokeasti luottaa rakkaimpaan."

 

"Väläytin hymyn huikean, annoin väärän vaikutelman. Piilotin todellisen tunnelman, maalasin uskottavan asetelman. Uskoin et kaiken hallitsen, luulin löytäneeni valtaistuimen. Mielen heiveröisen ohjastin, kaiken omakseni ottaen. Totuus iski yllättäin, paiskautui vasten kasvojain. Ylpeys joutui taipumaan, nöyryys sijalle kasvamaan. Häpeä teoistain lankeaa, varjoksi viattoman maan."

 

‎"Valonsyöjä luikertelee elämääsi, imee siita hohdon ja jättää pimeyteen vaikeroimaan. Miten löytää eteenpäin, jos luomet eivät enää aukeakaan. Kuinka jatkaa unelmoimista, tyhjätty sydän irrallaan. Pelkäen kuiskaat pimeään, apu ei kuule kumminkaan. Omansa valonsyöjä valitsee, jatkaa virnistäen matkaa tuhoisaa."

 

"Miksi lupaisin kuun taivaalta, kun siellä sen näkevät muutkin? Miksi maalailisin sateenkaaria, kun niitä piirtyy taivaalle muutenkin? Miksi vannoisin ikuista rakkautta, kun en ole ikuisesti täällä? Miksi sanoisin parantavani arvet, kun en siihen kuitenkaan kykene? Uhoittakaamme keinotekoinen euforia ja sanotaan mitä tarkoitetaan: Olet minulle tärkeä." 

 

"Pyydän vain yhtä asiaa, pientä kaunista marmorirasiaa. Sisälle lasisydän suljettu, jottei säry ei turmellu. Ei julma valo siitä kajasta eikä saastunut ilma sitä sumenna. Vastasyntyneen viattomuus, nuoruuden voima ja vanhuuden viisaus ovat kiteytyneet lasiin. Pyydän vain sitä marmorirasiaa, palaa kaunetta ja hyvyyttä, jotta jaksan taivaltaa, pinnallista elämää ilman syvyyttä."

 

"Sanat suolaiset hiertävät avonaisia haavojani, varjo tuntematon niitä päin kasvojani huutaa.. En pääse pakoon, en pysty edes kuiskaamaan, pahaolo leijuu ylläni sakeana usvana.. Kurotan hädissäni harapoiden tyhjää, oljenkorteni myrsky vienyt mennessään.. Löydä luojani minut tästä pimeydestä, anna sydämelleni suunta kohti rauhaa.."

 

"Tarjoilija annappas huurteinen, se on malja kidutettujen sielujen. Niitä haaskat rumat riepottaa, tuntee sydämen sykkeessä paniikin. Sairas nautinto kaiken nielevä, heijastuu syvistä mustista silmistä. Huuto sydäntä vihlovan pelokas, pulppuaa usvainen nauru haaskoista. Tarjoilija anna toinen huurteinen, juotan haaskoille juoman myrkyllisen."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rinnoilta sydän revästy
murennettu multaan asti
tuhkattu tulen takana.
Itku ei auta markkinoilla
tunteetkin tummia tuppuroita
tappava on taaskin kyynel.

Jämääkään ei jäljestäsi!
Kylmeni kyseinen kiima
väljähtyvi viimein katse.
Toivo toisen kainalossa!
Napanuora niistävi nenääsi
kunnes koittavi kappaleiksi.

Kasvoi juopa juurinensa
kynsi kylmä kontiainen
väliimme välilihalla.
Pidän pillun itselläni
sydän silti syrjällänsä
karho karkea kurkkusessa.

Itken itseni kuoliaaksi
kunhan poistut polveltani
onnut onneton pois kotoa.
Pidä pääsi poutahaukka
kelvoton mulle miesraukka.

Anis Harran

Hentoakin valonsädettä pimeys väistyy.
Vampyyrit karttavat päivänvaloa.
Ainoa keino pitää sinut satimessa
on kieltää ikkunan avaaminen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Valo on voima,
joka syrjäyttää pimeyden,
pimeys on silti aina,
siellä missä ei valoa näy.

Anis Harran

Pimeys on,
mutta valossaan vahvan ei tarvitse sitä pelätä,
tietää vain heikommaksi hengen liekkiä.
Pelätä tarvitsee vain viimeisen liekin sammumista sillä hämärä ei ole valonkajotta ja pimeys nielee vain totaalisena.
Pelätä tarvitsee vain viimeisen ruusun kuihtumista sillä mikä sitten enää pidättelisi tähdellään yhden ruusun puutarhan prinssiä.
Jos on runoilija, silloin on valoa, ja on jo maaperässä uusien ruusujen versoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Valossa on uusia versoja,
noita kukkien kersoja,
valonkajo aamussa,
saa mussa,
tunteet pintaan ja
hymyn rintaan.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset